sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Ikuistetut ystävät

Menneen viikon aikana on ollut jotenkin aikaansaava fiilis. Sosiaalisuus on talven pitkien, hämärien kuukausien jälkeen nousussa (ja ehkä puolen vuoden vauvahuurukin on haihtumaan päin?). Olen vihdoin saanut aikaiseksi/muistanut muistaa tärkeitä ystäviä puheluilla, vierailukutsuilla ja yhteisellä ajalla. Jee!

Eilen kävin Vapriikki Vintage -tapahtumassa, jonne päätin lähteä vaunuilla Sunnuntailapsen kaa ja jonne keksin pyytää yhden ystävän 12-vuotiaan tyttärensä kanssa mukaan. (Edellisvuotinen mainos Fintagen blogissa.) Atelieri O. Haapala valokuvasi siellä muotokuvapotretteja 1900-luvun tyyliin, ihan ilmaiseksi. Ensin oltiin ihan että kai sinne on kauhee jono, ei kai me mennä, ei meillä oo mitään hyviä vaatteitaka ja mitämenyeimenymmitää. Siellä oli kuitenkin tarjolla rekvisiittaakin, ja sain lopulta suostuteltua muun porukan mukaan. Ajateltiin ensin olla perhe - kajalilla oltaisiin piirretty M:lle viikset, niin se olisi pisimpänä voinut olla isä. Joku silinteri vaan päähän ja voilà! M kuitenkin pääsi sitä ennen ilmaiseen 1920-luvun meikkiin (ilmaista ehostustakin oli tapahtumassa tarjolla) joten luovuttiin viiksien piirtelystä sitten. Puvustovalikoimaakin oli aika heikonlaisesti 12-veelle ja muille sen kokoisille eli mulle, joten otettiin sitten, mitä saatiin ja niillä mentiin! Aika sekalainen seurakunta oli kuvassa, hauska muisto jää! Ehkä laitan kuvan tänne, jahka se saadaan...

Atelieri O.Haapala self-portraitissa



Ei kommentteja: