Saavuttuaan uuteen kotiin Filemon halusi heti tutkia kaikki huoneet ja nurkat, mutta samperi sentään, kun koko ajan piti samalla varoa ja kytätä joutumasta koiran kanssa yhteen. Tiina taas olisi ollut niiin halukas haistelemaan uutta kaveria ja sai sitten osakseen sähinää. Sanni-emäntä veikkaili, että Filemon pistää Tiinan tossun alle.
Olen saanut jatkuvasti uutisia Filemonin ensi viikoista uudessa kodissa. Jo alle viikon päästä uuteen kotiin muuttamisesta Filemon alkoi nukkua tuttuun tapaansa ihmisten sängyssä ja hyväksyi Tiinankin läsnäolon samassa huoneessa kanssaan. Kotiutumisen ja sopeutumisen ensi merkkejä. Toisella viikolla F oli jo uskaltautunut haistelemaan Tiinaa kuonosta kuonoon. Enpä olisi ikinä uskonut! Nyt kuulemma yhteiselo sujuu jo tosi hyvin ja keittiössä odotellaan vierekkäin herkkuja. Tosin Filemon ei kuulemma tykkää, kun Tiina haluaisi välillä leikkimielisesti jahdata sitä.
Olen niin ylpeä, kun meidän leuhka rotukissamme on jo näyttänyt olevansa kunnon hiirikissakin. Se on vaaninut ja pyydystänyt vanhassa talossa piileskeleviä hiiriä niin, että isäntäväki voi varmaan kohta luopua hiirenloukuista roskiskaapissaan!
Filemonin puuttuminen kotoa on vähän hämmentävää. Joka huoneessa se tuntuu olevan läsnä, ja kuulen silloin tällöin kissan naukunaakin. Sängyssäkin on tyhjä paikka. Mahtaakohan Filemon koskaan ajatella meitä?
2 kommenttia:
Mukava lukea sun aatoksia!
tänään tulin töistä kotiin ja olin kipeän oloinen, menin siis heti peitonalle. meni minuutti niin filemon oli jo peiton alla kainalossa. sanoin jyrille: "Uskotko, että ollaan filemonin kanssa tosi läheisiä?. jyri vastas: "en usko, sille ois ihan sama kuka siinä olis!"
kyllä tuo kissojen itsenäisyys vähän ihmistä kirpasee! (tuli mieleen kun mietit onko hänellä ikävä :)
Moi, toivottavasti et tullut kipeäksi? Vaikka tällä säällä kyllä olis mielellään vaikka koko päivän siellä peiton alla...Ja Filemon-vilukissa varsinkin!
Juu, kissoilta pitää vaan nöyrästi ottaa vastaan mitä niiltä saa :) En tiedä kerroinko jo meillä, mutta eräs Tiku-kissakin muutti omatoimisesti uuteen kotiin kymmenen vuoden jälkeen asuttuaan mun lapsuudenkodissa. Kävi pihassakin siliteltävänä, mutta meni sit kumminkin aina sinne uuteen paikkaan. Oltiin äidin kanssa "vähän" loukkaantuneita!
Lähetä kommentti