Synttärisankari tavoittelee unta, lastenhuoneesta kuuluu silloin tällöin äännähdyksiä.
Takana on tohinantäyteinen päivä, tuttuja kasvoja, juhlapöydän uusia makuja. Rapisevia lahjakääreitä ja niistä paljastuvia jännittäviä leluja. Posket punaisina yksivuotias on hymyillen tepastellut sylistä syliin, lelulta lelulle. Vasta vieraiden lähdettyä on tullut väsymys, ja uupumuksen itkuun vain äidin halaus on voinut auttaa.
Kun talo on hiljentynyt, äiti lukee onnittelukortista runon, ja itkee suloisen liikutuksen kyyneleen. Katso lasta, silmiä ja pientä kättä. Katso. Et saata olla kiittämättä! (Kaskinen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti