Uskomatonta, miten näistä kolotuksista riittääkin juttua! Jo kolmas osa samaa sarjaa! Mutta niin se vaan on - vauvavaivat yllättivät äidin taas.
En nyt viitsi kerrata niitä vaivoja, jotka tulivat tutuiksi viime kierroksella, lukekoon niistä, ken tahtoo. Lyhyesti tiivistettynä kuitenkin: kaikki tekevät tuloaan takaisin...Ja koska synnytin jälleen kerran kiireellisellä sektiolla (siinäkin olisi taas tarinan aihetta, voi pojat!), ensimmäiset kolme viikkoa ovat taas menneet leikkausarven hiljalleen parantuessa.
Nyt haluan kuitenkin avautua uudesta vaivasta, joka alkoi heti synnytyksestä. Korvani menivät lukkoon! Eivätkä vain lukkoon. Toisen korvan kuulo tuntui jotenkin heikentyneen kyllä, mutta sen lisäksi kuulin kaiken, siis aivan kaiken, kahdella taajuudella tai äänenkorkeudella yhtä aikaa. Jos lauloin iltalaulua lapselle tai kuuntelin radiota, ääni kuulosti aivan kamalalta kakofonialta enkä tiennyt yhtään, oliko esimerkiksi radiokanava edes oikealla taajuudella. Hiljaisuudessa kuulin toisella korvalla jatkuvaa pientä sihinää, aivan kuin kasettisoittimesta ennen biisin alkua tai hanasta, joka valuu hiljakseen. Ihmisten puheäänet kuulostivat robottiääniltä. Kerrassaan raivostuttavaa oli se. Vauvan ensimmäisellä neuvolakerralla asiaa vain ihmeteltiin. Kun synnytyksen ponnistuksista alkoi olla kaksi viikkoa, päätin että korvalääkäriinhän sitä on mentävä.
Mutta kas, juuri vauvan kaksiviikkoispäivänä huomasin, että äänethän kuulostavat taas ihan normaalilta enkä lauleskele ammuvainaan nuotilla! Mikä lie vaiva olikaan, mahtoiko johtua ponnistuksista vai mistä? Onkohan joku muu kokenut moista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti