Vuoden ja kuukauden ikäinen pienhenkilö on oppinut kaikenlaista - kävelemään (jo monta kuukautta sitten), juoksemaan, kiipeilemään, pissaamaan pottaan... Uusin tai ainakin melko hallitseva kyky on rissaaminen. Siis sellainen kiukuttelu, joka syntyy jostain pikkuasiasta. Jos taidot riittäisivät, jätkä varmaan polkisi kiukkuitkiessään jalkaa, mutta toistaiseksi rissaamisen tunnistaa vain paikallaan hytkymisestä polvia notkistaen. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Rissaaminen on jotenkin suloista. Ainakin toistaiseksi. Rissakohtaus aiheuttaa äidissä lievää hämmästynyttä huvittuneisuutta, jota on välillä vaikea peittää. Aiheutetaankohan tässä nyt lapselle jotain kauaskantoisia traumoja? Yhtä harmittaa ja ihmiset vaan nauraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti