Alan vahvasti epäillä olevani työtä vieroksuva ihminen, jota ajaa työnhakuun ainoastaan sisäinen ääni joka sanoo, että töihin on mentävä jos haluaa olla vakavasti otettava osa yhteiskuntaa. Kyllähän työnhaku ihan kivaa on, siis nimenomaan haku (hullut on huvit...), mutta entäs siellä töissä sitten? Nyt sen saa lukea jo uutisistakin (kun vuoden päivät on kuunnellut työssäkäyvien tilityksiä), että täyttä viidakkoahan se on.
Tässä olisi nyt sitten tehtävä valinta kotiviidakon ja työviidakon välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti