Voi kun sopisi budjettiin, niin menisin hoitoon aina vähintään kerran kuussa. Sokerointi ja intsu (intialaisen päähieronnan lempinimi kosmetologin mukaan) olivat irtautumista arjesta. Karvakarsinta oli kyllä juuri niin inhottavaa kuin olin odottanut. Ellei jopa hirveämpää. Bikinirajojen sokerointi tuntui hetken aikaa ehkä yhtä tuskalliselta kuin jos joku olisi irrottanut hitaasti jeesusteippiä käsikarvoista. Kuulemma helpottaa toisella kerralla. Saa nähdä uskallanko mennä testaamaan.
Hoitojen lisäksi oli muutakin omaa aikaa. Ensin oli aikomus pyytää joku ystävä drinksulle ja leffaan, mutta sitten päätinkin tehdä kaiken ihan yksin. Ihan kuin olisi ulkomailla ollut. Erikoisinta oli kävellä illalla kaupugilla, ihan yksin, eikä ollut kiirettä päästämään lapsenhoitajia kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti