Kampaajalta tullessa on usein vähän kaksijakoinen fiilis. Tietää, että oma kampaaja teki taas tosi hyvän leikkauksen ja värikin on hieno, mutta pää on kuitenkin taas ihan ihmeellisen näköinen. Heti tekee mieli mennä pesemään hiukset ja laittamaan ne uudestaan. Jotenkin se saa ne aina föönattua liian kuohkeiksi. Omituista - melkein kaikkien kampaajien kanssa on ollut sama juttu. Pahin oli ehkä se, kun ala-asteella halusin permanentin polkkatukkaani kun tykkäsin sellaisista korkkiruuvikiharoista. Sain kuitenkin kolmionmallisen hattarapilven, jonka kanssa juoksin tyrmistyneenä itkien kotiin suihkuun.
Olin tosi imarreltu, kun kampaaja kehui, että omistan sellaiset hiukset ja päänmuodon, että ne vaan kertakaikkiaan näyttää hyvältä, vaikka hiukseni leikkaisi ja laittaisi kuka tahansa. Jaa-a, paljonkohan siinä säästäisi vuodessa, jos laittaisi miehen saksimaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti